EN

Tutkimusaineistojen avoimesta saatavuudesta ja tallentamisesta tulee huolehtia poikkeusaikanakin

2.6.2020

COVID-19-taudin taltuttamiseen ja koronapandemian vaikutusten hoitoon sekä hallintaan haetaan kuumeisesti ratkaisuja tieteen ja tutkimuksen keinoin. Tämä edellyttää myös toimivia tutkimusinfrastruktuureja: välineitä, laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja ja avoimia aineistoja sekä palveluita, jotka mahdollistavat tutkimustyön ja edistävät tutkimusyhteistyötä.

Koronavirusepidemia on osoittanut, miten tutkimusinfrastruktuurien pitkäjänteisen kehittämisen kautta saavutettu kansainvälinen ja kansallinen toimintavalmius yhdistettynä osaavaan henkilöstöön mahdollistavat reagoinnin myös yllättävissä poikkeustilanteissa. Suomen Akatemian rahoittamilla tutkimusinfrastruktuureilla onkin merkittävä rooli osana tiedeyhteisön ponnisteluja SARS-CoV-2-viruksen ominaisuuksien ja epidemian vaikutusten tutkimuksessa.

Millä tavoin tutkimusinfrastruktuureja on koronapandemian aikana hyödynnetty ja kuinka niitä on tarkoitus jatkossa hyödyntää? Akatemian juttusarjassa aihetta avataan eri alojen näkökulmasta.

Tutkimusaineistojen avoimesta saatavuudesta ja tallentamisesta tulee huolehtia poikkeusaikanakin

Tampereen yliopiston yhteydessä toimivan Tietoarkiston päätehtävänä on tallettaa ja toimittaa jatkokäyttöön tutkimusaineistoja. Tietoarkisto on yksi eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen muodostaman CESSDA-infrastruktuurin palveluntuottajista.

Eurooppalaiset yhteiskuntatieteelliset data-arkistot ovat reagoineet koronapandemia-aikaan muun muassa osallistumalla EU:n koordinoiman COVID-19-tietojenvaihtofoorumin sisällöntuotantoon ja tuottaneet myös kansallisesti tutkijoita tukevaa tietoa ja ohjeistusta. Jotkut data-arkistot ovat organisoineet etäkoulutustakin. CESSDAn palveluntuottajien resurssit ovat hyvin vaihtelevat, joten myös mahdollisuudet reagoida nopeaan tiedontarpeeseen vaihtelevat”, Tietoarkiston johtaja Helena Laaksonen toteaa.

Hänen mukaansa Tietoarkistosta tutkimustarkoituksiin ladattujen aineistojen määrä on lisääntynyt kevään 2020 aikana. Myös käyttö muihin tarkoituksiin on lisääntynyt. Arkiston aineistot ovat poikkeustilanteen aikana samaan tapaan ladattavissa tutkimuksen tekoa ja vertailuaineistona hyödyntämistä varten kuin muulloinkin.

”Koronaepidemia tuli datan löydettävyyden ja saatavuuden kannalta oikeaan aikaan, vaikka olisimme tietenkin onnellisempia ilman koronaa. CESSDAn aineistoluetteloon on saatu mukaan suuri osa palveluntuottajista, joten soveltuvaa, niin sanottua vanhaa aineistoa ja julkaistavaa uutta aineistoa voi etsiä ja myös löytää keskitetysti. Data-arkistojen palvelut perustuvat harmonisoituun metadataan, monikielisiin sanastoihin ja niitä hyödyntäviin yhteistyössä tuotettuihin palveluihin. Akatemian infrastruktuurirahoituksia on kiittäminen siitä, että olemme voineet osallistua tähän yhteistyöhön ja palvelumme ovat tästä näkökulmasta huippukunnossa, Laaksonen sanoo.

Lisäksi Laaksonen kiittää Tampereen yliopiston tietohallintoa siitä, että se vauhditti Tietoarkistolle räätälöidyn etäyhteyden rakentamista. Sen ansiosta aineistojen käsitteleminen ja julkaiseminen sekä ohjelmistokehitys onnistuvat etänäkin. ”Vielä viime vuonna, emme olisi olleet näin hyvin varustautuneita korona-ajan työskentelyyn.”

Tietoarkisto tukee koronapandemian tutkimusta suoraan tälläkin hetkellä. Tietoarkiston ylläpitämässä, kirjoitusaineistojen keräämiseen tarkoitetussa Penna-verkkoalustassa toteutetaan kahta korona-aiheista aineistonkeruuta. Kirjoitusaineistojen keruutyökalun avulla tutkitaan esimerkiksi, mitä vaikutuksia pandemialla on suomalaisella kulttuurialalla työskenteleviin ihmisiin. Lisäksi Tietoarkisto on koonnut koronatiedotteeseensa esimerkkejä aineistovarannostaan koronan vaikutusten tutkijoille sopivista muuttujista ja aineistoista.

Tietoarkiston tehtävänä on myös varmistaa, että nyt kerättävät korona-aineistot ovat tulevaisuudessa käytettävissä ja avattavissa muille tutkijoille siten, että niistä on hyötyä vastaavissa tilanteissa.

”Toivon, että ohjeistuksemme asiaan liittyen olisivat helposti sisäistettävissä. Tutkimusaineistojen avoin saatavuus, vertailtavuus ja asianmukainen tallentaminen mahdollista jatkokäyttöä varten eivät saisi unohtua poikkeusaikoinakaan”, Laaksonen muistuttaa.

Jälkikäteen aineiston keruuseen ja tallentamiseen liittyviä puutteita on hankalaa korjata. ”Arkistotoiminta kun ei ole aina niin nopealiikkeistä, mitä tutkijat voivat joskus olla”, Laaksonen naurahtaa.

Lue myös: Korkeatasoiset tutkimusinfrastruktuurit tukevat COVID-19-tutkimusta

Lisätietoja:

Juttusarjassa esiteltävien tutkimusinfrastruktuurien lisäksi monet muutkin kansalliset ja kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat palvelujaan COVID-19-tutkimuksen käyttöön. Lisätietoa tästä löytyy esimerkiksi Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) verkkosivuilta.

Suomen Akatemia rahoittaa kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävien ja tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien hankkimista, perustamista tai olemassa olevien palvelujen vahvistamista ja laajentamista.  FIRI-tiekarttahaussa haetaan statusta eli pääsyä luetteloon Suomelle tärkeistä tutkimusinfrastruktuureista.

Lue myös: Tutkimusinfrastruktuurit yhteistyön alustoina -rahoitushaku 2020

  • johtava tiedeasiantuntija Merja Särkioja, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5111
Viimeksi muokattu 22.7.2020
Seuraa meitä:
FacebookTwitterYoutubeLinkedInSlideShare
VAIHDE 029 533 5000
KIRJAAMO 029 533 5049
FAKSI 029 533 5299
   
SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@aka.fi
AUKIOLO Arkisin 8.00-16.15
   
HENKILÖHAKU »
TIETOSUOJA »
SAAVUTETTAVUUS »
YHTEYSTIEDOT JA LASKUTUS »
KYSYMYKSET JA PALAUTE »